Värin ja valon taiteilija
Manu Forsblomin taiteelle ominaista on hetkellisyys ja luonnosmaisuuden tunne. Hänen teoksissaan väri on ensisijaisempi kuin muoto. Värien sommittelua hän korostaa usein vahvoilla, tummilla ääriviivoilla. Teosten aiheena ovat valtaosin maisemat, mutta myös asetelmat ja henkilötutkielmat.
Manu Forsblom oli saanut perusteellisen taidekoulutuksen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hän opiskeli vuosina 1944-1950 Vapaassa Taidekoulussa, Taideteollisessa Keskuskoulussa ja Suomen Taideakatemian koulussa. Hänen opiskelutovereitaan olivat mm. Anitra Lucander ja Rafael Wardi. Manu Forsblom täydensi opintojaan 1950-luvun alkupuolella Pariisissa, Académie André Lhotessa, sekä Roomassa Accademia di Belle Artissa.
Manu Forsblom löysi aiheensa luonnosta. Vuosittaiset matkat Etelä- ja Keski-Eurooppaan jättivät vaikutuksensa hänen tuotantoonsa. Monet teokset kuvaavat Espanjan, Italian ja Ranskan maisemia, joskin myös keski-suomalaista luontoa. Taiteilijalle ominainen tyyli säilyi koko pitkän uran ajan muuttumattomana. Merkittävin vaikutus hänen töihinsä oli ranskalaisella ekspressionismilla eli fauvismilla.
Raikas värinkäyttö, lennokas, kevyt sivellintyöskentely ja aiheen spontaani käsittely olivatkin Forsblomin tunnusmerkkejä kautta hänen koko maalarinuransa, aina viimeisimpiin, 2000-luvun alussa syntyneisiin teoksiin saakka.
Oman maalarinuransa ohella Manu Forsblom oli myös aktiivinen ja innostava opettaja ja työskenteli opettajana useissa eri opistoissa.